Oltiin Spotin kanssa Aaltosen Marian valvovan silmän alla tokoilemassa. Kommenttina oli meidän seuraamisesta, että virtanappia pitää saada pienemmälle, että kisoista voi kymppejä alkaa haaveilla. Pitäisköhän sitä jo uskoa, kun tarpeeksi moni sen sanoo . Tuntuu vaan niin oudolle ja vaikealle omaan ajatukseen, että koiralta pitäisi saada intoa pois, kun Tinkan kanssa on aina kuunnellut kisoissa kommentteja, että pitäisi saada virtaa enemmän. Eniten siinä pelottaa, että kohta on kaksi samanlaista tokolahnaa taloudessa. Tosin Maria kyllä vakuutti, ettei Spotista semmoista saa, kun ipana tuntuu elävän tokoa ja agia varten. Hyvä kommentti oli myös se, että ovatko nuo kotielämässäkään samanlaiset. Spotin olen ehkä sortunut kouluttamaan kuten tinka olisi pitänyt kouluttaa.

Seuraamisessa lähdetään nyt uusille urille ja yritän tehdä siitä vähemmän hienoa. Ajatuksena on, että ensin sellaisessa ympäristössä, joka ei nosta kierroksia, uudella käskyllä ja namin avulla. Itse yritän pitää kehun vain tokaisuna ja palkkana ei sitten muuta, ei silittelyjä ja leikkejä. Haastavaa tulee olemaan, koska nykyisellään Spotin silmät ja koko olemus alkaa täristä jo ajatuksesta, että pääsee tokoileen ja etenkin seuraaminen on hienoa. Tänään yritettiin sisällä ja Pekka sai koko ajan olla muistuttamassa, miten spottia pitikään kehua... Ehkä me vain tyydytään hinkuttamaan seuraamista niin paljon, ettei se enää voi olla spotinkaan mielestä hienoa....

Toinen meidän iso ongelma on luoksetulossa, joka on päinvastoin kuin seuraaminen ihan järkyn hidas tai ollut siitä lähtien kun alettiin pysäyttää. Miksi sen vauhdin pitää aina olla väärässä liikkeessä? Olen pysäyttänyt spotin suullisella käskyllä ja palkannut vippaamalla lelun, MAJOR MISTAKE !!! Spot käyttää nykyään niin paljon silmää luoksetulossa, ettei vain pysty liikkumaan kunnolla. Marian opein vaihdettiin lelu taakse. Ken ymmärtäis pienen bordercollien ajatuksia, mutta jo toisella toistolla tuli rennosti laukalla ja kuulemma hyvällä vauhdilla, vaikka itse ehkä haluaisin lisää vauhtia. Olisin ajatellut, että takana oleva lelu on vielä pahempi, mutta sitä ei siis tarvitse kytätä, joten valtakunnassa kaikki hyvin. Tällä nyt lähdetään treenaamaan ja välillä kokeillaan stoppeja kierron kautta. Nämä pois heti jos silmäily palaa.

Kolmantena kompastuskivenä on jäätyminen makuulle. Menee nopeasti maihin ja usein sille tiellensä jääkin, ainakin kaksoiskäskyn verran. Ongelma ilmeisesti sama silmä kuin luoksetulossa. Olen nakannut lelun palkaksi ylösnoususta ja nyt ei enää pysty kun pitää jäätyä tuijottaan. Tähänkin takapalkka/namit. Takapalkka pitää muistaa molemmissa liikkeissä heittää aina niin, että samalla taputtaa jalkaan koiranpuoleisella kädellä. Näin vähän pienennetään vaikutusta, että koira kuuntelee lelun putoamista.

Kuka sanoikaan, että bordercollie on helppo kouluttaa!!! Ymmärrä nyt sitten niiden aivoituksia, kun lampaita ei kytätä, leluja kylläkin, mutta ei takana olevia leluja.... Onneksi on kouluttajia, jotka ymmärtää ja tämmöinen poloinen ohjaajakin saa hyviä vinkkejä, joilla taas yrittää etiäpäin .

Muita vinkkejä, joita poimin talteen:

1. Kake eri käsille, ettei nopea koira ennakoi. Esim. istu - oikea käsi ylös, maahan - vasen käsi alas, seiso -molemmat kädet ylös.
2. Nouto, ohjaajan kumartaminen ei saa tarkoittaa, että kapulan saa irroittaa, treenaa tätä.
3. Palkkaa treeneissä ensin kuin kisoissa voi palkita, sitten vasta oikea palkka.
4. Kisoissa tiedä mihin menet, ettei koira kuvittele että liikkuri tietää kaiken ja oma äippä on ohjattavissa täysin.