Perjantaina Niinu tuli Tampereelle kouluttamaan tamskin valmennusryhmäläisiä. Treenit olivat vauhdikkaat, mutta silti tekniikkaa vaativat ja oikein antoisat. Ekalla kierroksella rataa sai suorittaa niin pitkälle kuin pääsi virheittä. Toisella kierroksella sitten hinkattiin hankalia kohtia ja paranneltiin suoritusta muutenkin.

Tinkan kanssa yllätin itsenikin. Päästiin lähes loppuun asti, kunnes rima putosi valssin ajautuessa koiran linjalle. Tinka yllätti myös sillä, että hyppäsi oikeastaan todella hyvin, vaikka rata oli Tinkalle hypyn kannalta aika hankala. Paljon suoria lähestymisiä ja kovaa vauhtia. Hieman alkoi niiata toisen kierroksen lopulla, mutta silloin oli varmasti jo koira kuin ohjaajakin hapoilla. Tinkalle tärkeimmät opeteltavat oli haltuunotto vauhdissa. Koiralle heitetään lelu maahan ohjaajan viereen maahan, ohjaajan juostessa koko ajan samaa tahtia. Valssit pitää suunnata seuraavaa estettä kohti. Nyt sorrun usein siihen, että annan liikaa tilaa (=peruutan sivulle) ja vedän seuraavasta esteestä ohi tai sitten töpeksin edessä, mutta valssin suunta molemmissa tapauksissa väärä. Huomattiin myös, että tinka lisää selkeästi vauhtia ohjaajan mukaan. Tämä tuli esiin, kun yritettiin vaihtaa pitkän suoran päässä oleva takaaleikkaus persjätöksi.

Spot ja Pekka töksähtivät jo neljäntenä olleelle keinulle, kun Spot rykäisi putkeen. Kiitureille tuli toisella kierroksella kuitenkin tosi nättejä pätkiä. Niinu kehui etenkin Spotin fysiikkaa ja uskomattomia "mulkero"-hyppyjä. Spothan taipuu todella hyvin hypyille ja kääntyy niissä ihan älyttömän hyvin. Hyppy on kuulemma mahtava ja vauhti myös. Niinun sanoin oikein lupaava koiruus. Niinu kyseli myös mistä Spot on ja jälleen kerran kiitokset huippu pakkauksesta lähtivät Kaisalle. Pekka sai ohjeeksi selkeyttää ja yksinkertaistaa ohjaustaan ja viedä enemmän koiran puoleisella kädellä. Takaaleikkauksia pitäisi myös treenata, etenkin putkella että osaisi kääntyä oikeaan suuntaan.